Susikoiria on monen %:sia, mutta ulkomailla käytetään yleensä kolmea eri tasonimitystä, jotka ovat low content, mid-content ja high content. Low content on n. 1-40% sutta omaava, mid-contend 40-70% ja high content 70-99%. Suomeksi nuo ovat matala%, keskikorkea% ja korkea%. Suomessa puhutaan enemmän prosenteista ja mielestäni onkin tärkeää tietää esim. onko matala% (low content) 10 tai 35% sutta omaava, koska niillä on monesti suuriakin eroja koulutettavuudessa ja esim. yksin jäädessä sisälle taloon. Toki jopa yli 70% susi voi sopeutua asumaan sisällä, mutta ei niin helposti käy kuin matala% paimenkoira pohjaisella yksilöllä.
Itse suosittelen susikoiraa haluavalle asumismuodoksi OKT, missä lisäksi tarha ja mahd. myös aidattu piha. tarha saa olla usein ainakin 1,7m korkea ja tarvittaessa lipalla varustettuna, jos hukka sattuu olemaan kova kiipeämään.
Omilla hukillani on väh. 1,8m korkeat tarhat ja lisäksi piha on aidattu n.1ha verran. Eli tilaa temmeltää on. Ne jaksavat myös tehdä omistajansa kanssa pitkiä lenkkejä ja varsinkin sisähukalle se onkin tärkeää.
Susikoirat ei ole sen vaarallisempia kuin muutkaan koirat, päinvastoin ne usein ovat varautuneita vieraita kohtaan ja ennemmin luikkivat karkuun niitä uhkaavassa tilanteessa.
Jenkeissä näitä on paljon ja niitä myydään usein kelle tahansa ja sen takia varsinkin korkeampi% on paljon rescue paikoissa. Suomessa on varmasti paljon ihmisiä, joille tälläinen sopisi lemmikiksi ja harrastuskaveriksikin, mutta ennakkoluulot ja valheelliset väittämät somessa usein karkottaa ihmiset.
Ruokinnasta kertoisin senverran, että itse suosittelen hyvälaatuista tarpeeksi liha, proteiini ja rasvapitoista ruokaa. Lisäksi voi antaa raakaa lihaa, raakoja naudan- ja lampaanluita. Omat koirat syövät raakaa lihaa ja luita sekä laaduksta lihapitoista kuivaruokaa kuten Acana, Essential, wolf of the wilderness jne (pyrin käyttämään viljatonta ja maissitonta kuivaruokaa).
Pelkkää raakaruokintaa harkitsevan ihmisen pitäisi perehtyä siihen kunnolla, koska on niin monia myös vääriä ruokinta-ohjeita esim. Barf-ruokinnassa kehotetaan syöttämään usein lähinnä luita koiralle ja eihän susi luonnossa syö luita kuin nälissään enemmän, ensimmäisenä syö elimet, vatsalaukun ja lihaa. Itse olen kokeillut varsin monia kuivaruokia ja nyt vasta olen tyytyväinen siihen mitä hukkani syövät.
Sisäsiisteydestä sanoisin hukan kuin tavallisen koiran ostajalle, että heti alussa jo vie riittävän usein pentua ulos tarpeilleen ja jos se ei meinaa tehdä niin pitää hihnan tarpeeksi lyhyenä ja pysyy itse paikallaan ja antaa pennun pyöriä pienellä alueella, silloin yleensä ei mene kovin kauan niin pentu tekee tarpeet. Pentu viedään ulos heti sen herättyä, syötyä ja leikittyä. Tällöin pentu oppii tekemään nopeammin tarpeensa ulos, toki pidätyskyky vaihtelee eri yksilöillä, joku voi jaksaa jo pienenä pidättää koko yön ja toisen taas tarvitsee muutaman tunnin välein päästä ulos. Matot kannattaa ottaa pois ainakin kunnes pentu alkaa olla sisäsiisti ja sanomalehtiä tai kaupassa myytäviä pissa-alustoja kannattaa levittää useaan paikkaan.
Terveydestä sanoisin, että susikoirat ovat varsin terveitä yleensä. Omalle kohdalleni on sattunut yhdessä pentueessa kolmella pennulla kahdeksasta addisonintauti, lisäksi pari lonkkavikaista lukuisten tervelonkkaisten ohessa ja yksi luun kasvuhäiriö pennulla, jolla etujalan luu lopetti kasvun ja se piti operoida, jotta luu kasvoi taas normaaliksi.
Kasvateillani on terveystakuu synnynnäisten ja piilevien sairauksien varalta. Pennut eläinlääkärintarkastetaan ja sirutetaan ennen luovutusta. Vanhemmat ovat lonkkakuvattuja ja käytän A-C lonkkaisia koiria jalostukseen. Näin pyrin minimoimaan riskin pennulla sairastua lonkkavikaan. Kyynärät ja polvet on aina olleet 0 ja selät terveet, mutta nekin tutkitutan hukiltani reilun 1 vuoden iässä (selät tosin usein vasta yli 2 vuotiaana). Olen myös testannut hukkani DM (Degeneratiivinen Myelopatia) varalta ja käytän vain terveitä tai tervettä + kantajaa, jotta sairaita ei pääse syntymään.
Madotuksista kertoisin, että pennut madotetaan vähintään 3 kertaa ennen luovutusta, aloitan sen welpan (tai milbemax) nimisellä matolääkkeellä, joka on tehokas ja myöhemmin annan pennuille joko drontal tai milbemax merkkisen matolääkkeen.
Jatkossa, kun pentu vaihtaa kotia on syytä madottaa 4kk asti n.2-4 viikon välein ja varsinkin 1-2vk ennen rokotuksia. Aikuiselle ja yli 4kk vanhalle riittää 3-4 x vuodessa madotus laajakirjoisilla matolääkkeillä välillä merkkiä vaihtaen.
Rokotukset annetaan 3 ja 4 kk iässä sekä 1 vuoden kuluttua, jonka jälkeen riittää 2-3 vuoden välein rokotus.
Jos koiralla on vaara saada kesällä punkkeja tms kannattaa hankkia eläinlääkäriltä tai apteekista niitä vastaan joko valeluliuos tai tabletti. Ne pitää uusia n.1kk välein.
..........................................................................................................................................................................................................................................................................................
Uutuutena itselleni on Embark dna testi Jenkeissä, joilla olen otattanut näytteet omilta hukiltani ja kertoo mm. mitä rotuja on ja myös % kustakin rodusta. Kertoo siis mitä ja paljon on juuri kyseinen koira /susikoira saanut vanhemmiltaan. toki virhemarginaali on n.5%.
Muutenkin testi on todella hieno siinä mielessä että se kertoo myös värigeenit ja myös seuloo roduille tyypilliset sairaudet ja yht. 160 erilaista geeni sairautta. mm. DM testi löytyy ja MDR1 jne.. Tähän mennessä vain 1 hukkani ollut DM kantaja testin mukaan ja muuten täysin terveitä :)
Itse suosittelen susikoiraa haluavalle asumismuodoksi OKT, missä lisäksi tarha ja mahd. myös aidattu piha. tarha saa olla usein ainakin 1,7m korkea ja tarvittaessa lipalla varustettuna, jos hukka sattuu olemaan kova kiipeämään.
Omilla hukillani on väh. 1,8m korkeat tarhat ja lisäksi piha on aidattu n.1ha verran. Eli tilaa temmeltää on. Ne jaksavat myös tehdä omistajansa kanssa pitkiä lenkkejä ja varsinkin sisähukalle se onkin tärkeää.
Susikoirat ei ole sen vaarallisempia kuin muutkaan koirat, päinvastoin ne usein ovat varautuneita vieraita kohtaan ja ennemmin luikkivat karkuun niitä uhkaavassa tilanteessa.
Jenkeissä näitä on paljon ja niitä myydään usein kelle tahansa ja sen takia varsinkin korkeampi% on paljon rescue paikoissa. Suomessa on varmasti paljon ihmisiä, joille tälläinen sopisi lemmikiksi ja harrastuskaveriksikin, mutta ennakkoluulot ja valheelliset väittämät somessa usein karkottaa ihmiset.
Ruokinnasta kertoisin senverran, että itse suosittelen hyvälaatuista tarpeeksi liha, proteiini ja rasvapitoista ruokaa. Lisäksi voi antaa raakaa lihaa, raakoja naudan- ja lampaanluita. Omat koirat syövät raakaa lihaa ja luita sekä laaduksta lihapitoista kuivaruokaa kuten Acana, Essential, wolf of the wilderness jne (pyrin käyttämään viljatonta ja maissitonta kuivaruokaa).
Pelkkää raakaruokintaa harkitsevan ihmisen pitäisi perehtyä siihen kunnolla, koska on niin monia myös vääriä ruokinta-ohjeita esim. Barf-ruokinnassa kehotetaan syöttämään usein lähinnä luita koiralle ja eihän susi luonnossa syö luita kuin nälissään enemmän, ensimmäisenä syö elimet, vatsalaukun ja lihaa. Itse olen kokeillut varsin monia kuivaruokia ja nyt vasta olen tyytyväinen siihen mitä hukkani syövät.
Sisäsiisteydestä sanoisin hukan kuin tavallisen koiran ostajalle, että heti alussa jo vie riittävän usein pentua ulos tarpeilleen ja jos se ei meinaa tehdä niin pitää hihnan tarpeeksi lyhyenä ja pysyy itse paikallaan ja antaa pennun pyöriä pienellä alueella, silloin yleensä ei mene kovin kauan niin pentu tekee tarpeet. Pentu viedään ulos heti sen herättyä, syötyä ja leikittyä. Tällöin pentu oppii tekemään nopeammin tarpeensa ulos, toki pidätyskyky vaihtelee eri yksilöillä, joku voi jaksaa jo pienenä pidättää koko yön ja toisen taas tarvitsee muutaman tunnin välein päästä ulos. Matot kannattaa ottaa pois ainakin kunnes pentu alkaa olla sisäsiisti ja sanomalehtiä tai kaupassa myytäviä pissa-alustoja kannattaa levittää useaan paikkaan.
Terveydestä sanoisin, että susikoirat ovat varsin terveitä yleensä. Omalle kohdalleni on sattunut yhdessä pentueessa kolmella pennulla kahdeksasta addisonintauti, lisäksi pari lonkkavikaista lukuisten tervelonkkaisten ohessa ja yksi luun kasvuhäiriö pennulla, jolla etujalan luu lopetti kasvun ja se piti operoida, jotta luu kasvoi taas normaaliksi.
Kasvateillani on terveystakuu synnynnäisten ja piilevien sairauksien varalta. Pennut eläinlääkärintarkastetaan ja sirutetaan ennen luovutusta. Vanhemmat ovat lonkkakuvattuja ja käytän A-C lonkkaisia koiria jalostukseen. Näin pyrin minimoimaan riskin pennulla sairastua lonkkavikaan. Kyynärät ja polvet on aina olleet 0 ja selät terveet, mutta nekin tutkitutan hukiltani reilun 1 vuoden iässä (selät tosin usein vasta yli 2 vuotiaana). Olen myös testannut hukkani DM (Degeneratiivinen Myelopatia) varalta ja käytän vain terveitä tai tervettä + kantajaa, jotta sairaita ei pääse syntymään.
Madotuksista kertoisin, että pennut madotetaan vähintään 3 kertaa ennen luovutusta, aloitan sen welpan (tai milbemax) nimisellä matolääkkeellä, joka on tehokas ja myöhemmin annan pennuille joko drontal tai milbemax merkkisen matolääkkeen.
Jatkossa, kun pentu vaihtaa kotia on syytä madottaa 4kk asti n.2-4 viikon välein ja varsinkin 1-2vk ennen rokotuksia. Aikuiselle ja yli 4kk vanhalle riittää 3-4 x vuodessa madotus laajakirjoisilla matolääkkeillä välillä merkkiä vaihtaen.
Rokotukset annetaan 3 ja 4 kk iässä sekä 1 vuoden kuluttua, jonka jälkeen riittää 2-3 vuoden välein rokotus.
Jos koiralla on vaara saada kesällä punkkeja tms kannattaa hankkia eläinlääkäriltä tai apteekista niitä vastaan joko valeluliuos tai tabletti. Ne pitää uusia n.1kk välein.
..........................................................................................................................................................................................................................................................................................
Uutuutena itselleni on Embark dna testi Jenkeissä, joilla olen otattanut näytteet omilta hukiltani ja kertoo mm. mitä rotuja on ja myös % kustakin rodusta. Kertoo siis mitä ja paljon on juuri kyseinen koira /susikoira saanut vanhemmiltaan. toki virhemarginaali on n.5%.
Muutenkin testi on todella hieno siinä mielessä että se kertoo myös värigeenit ja myös seuloo roduille tyypilliset sairaudet ja yht. 160 erilaista geeni sairautta. mm. DM testi löytyy ja MDR1 jne.. Tähän mennessä vain 1 hukkani ollut DM kantaja testin mukaan ja muuten täysin terveitä :)